Vuonna 2015 julkaistu Rise of the Tomb Raider on vielä muutamien vuosien jälkeen näyttävä ja mukaansa tempaava peli. Peli on arvosteltu PlayStation 4 -versiosta.
Lara Croft seikkailee Siperian alueella tutkien Kitezh-nimisen kaupungin legendaa, samalla taistellen Trinity-organisaatiota vastaan joka etsii Divine Sourcea, eli jumalallista lähdettä, tämä antaisi ikuisen elämän. Organisaatiossa on mukana myös hänen äitipuolensa Ana. Lara haluaa myös puhdistaa isänsä maineen jatkamalla hänen työtään siihen mihin se jäi. Rise of the Tomb Raider muistuttaa hivenen Unchartedia, pelissä etistään tarinan ohessa aarteita, aseita ja opitaan uusia kykyjä.
Maailma täynnä tutkittavaa
Pelissä ilahduttaa sen monimuotoisuus. Vaikka sen pelialueet eivät aina ole laajoja, ovat ne täynnä yksityiskohtia.
Luonto on suuressa osassa pelimaailmaa, voit nikkaroida oksista ja höyhenistä uusia nuolia varsijouseen – lisäämällä siihen myrkkysieniä saat myrkkynuolia joilla voit kaikessa hiljaisuudessa kukistaa vihollisen tai eläimen (joita pelissä on runsaasti).
Päähenkilö Lara reagoi uskottavasti ympäröivään maailmaan, kun on lunta ja jäätä, silloin on vaikea liikkua, vähällä vaatetuksella hän vapisee kylmyydestä ja kaipaa nuotion lämpöä.
Lara oppii pelin edetessä uusia kieliä (esimerkiksi Venäjän), tutkien erilaisia monumentteja.
Leirit hengähdyksiä varten
Peli on jaettu useisiin eri kappaleisiin, joikaisen välissä on leiri, jossa voi ostaa uusia kykyjä, aseita ja vaatetusta. Samalla Lara setvii ajatustensa virtaa.
Leirit toimivat myös “teleportteina”, joista voi pelaaja voi nopeasti siirtyä haluamaansa alueeseen jossa tämä on aiemmin ollut – tällöin ei siis tarvitse juosta tuntitolkulla jos haluaa vaihtaa maisemaa.
Tarina täynnä käännöksiä
Pelissä on onnistuttu saamaan pelaajan näkemään asiat Laran silmin. Jotkut hieman jo ennalta-arvattavat käännökset ovatkin yllättäviä. Laran ajatusten kulku on samanlaista mitä pelaajalla: “miksi Ana on liitoutunut Trinityn kanssa?”. Vastaus tuohon kysymykseen on hieman klisee, mutta looginen ja ymmärrettävä (spoiler Ana on kuolemansairas ja vain tuo lähde voi pelastaa hänet).
Pelin edetessä pelaaja näkee flashbackeja, eli takaumia hänen menneisyydestään ja lapsuudestaan.
Kaunista katseltavaa
Vaikka grafiikka ei ole niin hyvää, mitä odotin, on se silti kaunista katseltavaa. Luonto ja sen monimuotoisuus valojen ja varjojen kera tekevät pelistä kauniin. Joskus on mukava pysähtyä ja katsella mitä ympärillä tapahtuu (siihen ei aina ole aikaa).
Mikäli seikkailu-toiminta, aarteiden etsintä ja mytologiat kiinnostavat, suosittelen peliä lämpimästi!