Viime elokuussa kyseenalaistin Nintendo 3DS -käsikonsolin asemaa. Vaikka kyseisen käsikonsolin tulevaisuus onkin vielä kysymysmerkki, tarjoaa se vielä viihdykettä kompaktissa paketissa.
Nintendo Switchiin verrattuna 3DS on taskuun sopiva mediapaketti – toki nykypäivän älypuhelimet tarjoavat parempaa grafiikkaa ja monipuolisempia toimintoja, mutta koska kyseessä on käsikonsoli, ovat pelit sen keskipiste.
3DS:n pelitarjonta on kaventunut vuosi vuodelta, tämä vuosi tuo kuitenkin konsolille muutamia isojakin julkaisuja.
Kuten moni varmaankin jo tietää, 3DS koostuu kahdesta näytöstä. Aiemmista DS-konsoleista poiketen, konsolin päänäyttö kykenee toistamaan 3D stereoskooppista kuvaa jota voi katsoa ilman erillisiä 3D laseja. Stereoskooppiset televisiot ja elokuvat olivat 2010-luvun alussa ilmiö, joka on jo laantunut – yhä harvempi televisio tukee stereoskooppista 3D-kuvaa. 3D ei siis ole enää “kuuma juttu”.
Itselläni on vuonna 2011 julkaistu ensimmäisen sukupolven 3DS, se tuottaa melko hyvin stereoskooppista kuvaa, mutta katselukulma pitää olla täysin oikea, muutoin kuva muuttuu epämiellyttäväksi katsoa. Tämä ongelma on korjattu myöhemmin julkaistuissa konsoleissa jossa laite seuraa silmien ja pään asentoa.
3D kuvia ja videoita
3DS-konsolia markkinoitiin välineeksi, jolla voi pelien lisäksi katsoa mm. 3D-elokuvia, tämä ei kuitenkaan ole aivan totta, sillä konsolista uupuu kunnollinen videontoisto-ohjelma. YouTube-sovellus on saatavilla, mutta tämä ei tue 3D-videoita. Joillain kikoilla 3D-elokuvia voi toistaa kamerasovelluksen kautta.
Laitteessa on kolme kameraa, yksi edessä kaksi takana: tämä tarkoitta sitä, että konsolilla voi ottaa 3D kuvia ja videoita. Kameroiden laatu ei päätä huimaa, ne ovat tarkkuudeltaan vain 0.3 megapikseliä, eli 640×480 pikseliä.
Mediapaketti
Kuten aiemmin mainitsin, on 3DS taskuun sopiva mediapaketti. Se tarjoaa pelien lisäksi sovellus/pelikaupan, kamera- ja musiikkisovelluksen, verkkoselaimen sekä muita hyödyllisiä ja hyödyttömiä sovelluksia.
Konsolin verkkoselain toimii suhteellisen hyvin, toki se ei vedä vertoja nykypäivän älypuhelinten selaimille, mutta joissain tilanteissa se voi olla hyödyllinen.
Pelit pyörivät ilman takkuiluja ja grafiikka näyttää laitteen teknisiin tietoihin verrattuna hyvältä. Stereoskooppinen kuva tuo peleihin kirjaimellisesti uusia ulottuvuuksia, joita toivoisi nykypäivänkin peleissä olevan. Konsolin kaiuttimet ovat keskivertoja, joten ne eivät tuota niin syvää ja rikasta ääntä, onneksi konsolista löytyy kuitenkin kuulokeliitäntä, jolloin pelien äänistä voi saa kaiken irti.
Koska 3DS:n tulevaisuus on kysymysmerkki, pitää sen hankinnassa olla varautunut tulevasta. Nintendo 3DS:n uusimman mallin hinta on noin 220€, edullisempi 2DS irtoaa noin 160 eurolla, joten mikäli haluaa päästä nauttimaan 3DS/DS-peleistä eikä välitä stereoskooppisesta 3D-kuvasta, on edullisempi 2DS-versio parempi valinta.
Uskon, että Nintendo haluaa painottaa resurssinsa enemmän Switchin puolelle, 3DS jää näin ollen sen varjoonsa.
